Aurinkopaneeleita on pidetty aurinkosähköjärjestelmän kalleimpana osana. Nyt kun paneelien hinnat ovat alentuneet, niin onko invertteri sittenkin aurinkovoimalan kallein osa? Entä telineet? Tai virran optimoijat? Kaikki edellä mainitut ovat vääriä vastauksia. Aurinkovoimalan kallein osa on kiinteistö, jonka päälle voimala asennetaan. Muista tämä, kun teet hankintaa.
Aurinkovoimalan kallein osa on kiinteistö, jonka päälle voimala asennetaan. Eikä tämä ole vitsi. Asiaa ehkä harvemmin ajatellaan tästä näkökulmasta, mutta kiinteistön arvo voi olla satakertainen hankittavan aurinkovoimalan arvoon verrattuna. Tämän takia aurinkovoimalan hankinnassa yksi tärkeimmistä asioista on ymmärtää aurinkovoimalan ja kiinteistön rajapinnat, ennen kaikkea vesikatto ja sähkökeskus.
Usein aurinkovoimaloiden kilpailutuksissa verrataan todella innokkaasti tuottoennusteita. Tämä on kuitenkin toissijaista kiinteistön pitkäaikaisen kestävyyden rinnalla. Esimerkiksi vesikaton ongelmien korjaaminen maksaa helposti enemmän kuin mitä voimalan vuosituoton arvo on.
Toki myönnän, että myös voimalan elinkaaren aikaisen tuoton ja kustannusten vertailu on tärkeää. Korkeimman tuoton varmistaa älykäs järjestelmä, joka optimoi voimalan toimintaa paneelin tasolla. Perehdy aiheeseen tässä blogissa.
Telineen valinnassa on monta huomioitavaa seikkaa. Telineen on oltava suunniteltu sopimaan kattosi materiaalille. Tasakatolla telineen tulee jakaa paino tasaisesti riittävän isolle pinta-alalle, eikä siinä saa olla teräviä kulmia. Korotuspalojen varassa seisova teline voi painautua bitumikermiin. Telineen pitää päästää sade- ja sulamisvedet valumaan vapaasti, eivätkä telineen rakenteet saa padota vettä. Metallisen telineen lämpölaajeneminen voi vaurioittaa kattohuopaa, joten varmista että tämä on huomioitu telineen rakenteessa ja sijoittelussa. Muista että sadevesikaivojen päälle ei asenneta paneeleja. Ja pidä huoli että paneelien riviväli on niin iso, että isojalkaisempikin huoltomies voi liikkua rivien väleissä.
Aurinkosähköjärjestelmät ovat yllättävän kevyitä. Kevyimmillään päästään noin 15 kg/m2 lisäpainoon. Korkeammissa rakennuksissa, tuulisilla paikoilla ja pienillä katoilla lisäkuorma on isompi. Varmista ennen asennusta rakennesuunnittelijan kanssa, että rakenteet kestävät aurinkovoimalan rasituksen. Muista myös, että aurinkopaneelit eivät varsinaisesti helpota lumen pudotusta katoilta. Jos joku katon osistasi edellyttää talvisin lumitöitä, älä asenna sellaiselle alueelle aurinkopaneeleja.
Aurinkosähköjärjestelmä on katollasi seuraavat 30 vuotta. Se on pitkä aika esimerkiksi liittimille ja kaapeleille. Vaikka aurinkovoimalat vaativat hyvin vähän huoltoa ja ylläpitoa, niin suosittelen silti varautumaan mahdollisiin vikatilanteisiin. Kaikista paras vakuutus kiinteistölle on se, että aurinkovoimalasi on varustettu virran optimoijilla. Niiden avulla järjestelmä valvoo yksittäisten paneelien toimintaa, sekä sulkee automaattisesti vikaantuvat komponentit. Tämä mm. vähentää valokaaren riskiä vikatilanteessa.
Palomiesten mielestä virran optimoijat ovat kuin taivaan lahja. Aurinkopaneelithan tuottavat sähköä – myös ongelmatilanteissa. Veden ruiskuttaminen katolle ei ole mukavaa, jos katolla on 1000 voltin jännite. Virran optimoijien avulla pystyt alentamaan jännitteen katoltasi turvalliselle tasolle, sekä mahdollistat pelastuslaitoksen normaalin työskentelyn. Voit lukea lisää turvallisuudesta tässä blogissa.
Viimeinen vinkkini on luottaa osaamiseen ja kokemukseen. Aurinkovoimalan asentaminen ei ole ydinfysiikkaa tai avaruustiedettä, mutta se kyllä edellyttää kokemusta katolla työskentelystä. Vesikatto, katolla oleva talotekniikka, sähkökeskus, sekä kiinteistön käyttäjät pitää huomioida suunnittelussa ja asennustyötä tehdessä.
Suomen johtavat aurinkosähkötoimittajat ovat asentaneet useiden megawattien verran aurinkosähköä. Parhaimmilla on kokemusta globaalien ketjujen, isojen rakennusyritysten, alan konsulttien, eläkevakuutusyhtiöiden ja muiden suurten kiinteistöomistajien kanssa toimimisesta. Solnetilla on tätä kaikkea, niin Suomesta kuin muualtakin Euroopasta.
