Tuhatjärvisten maisemien ja pitkien ankarien talvien maassa on käynnissä yllättävä kultaryntäys - ei kultaisten metallien, vaan auringonvalon vuoksi. Suomesta, joka tunnetaan usein upeista luonnonmaisemistaan, on tullut kilpailija maailmanlaajuisilla uusiutuvan energian markkinoilla, erityisesti aurinkosähkön alalla.
Tämä artikkeli on alunperin julkaistu PV Magazine julkaisussa englanniksi.
Huolimatta maantieteellisestä sijainnistaan Suomi tarjoaa merkittävää aurinkopotentiaalia. Vaikka aurinkoa ei täällä olekaan yhtä runsaasti kuin aurinkoisemmissa ilmastossa, aurinko paistaa kuitenkin pitkiä tunteja kesällä korvaten pimeät talvet. Edistyneen teknologian, vakaiden sähköverkkojen, maan saatavuuden, ennustettavien käsittelyprosessien ja kasvavan puhtaan energian kysynnän yhdistelmä on luonut ainutlaatuisen mahdollisuuden aurinkosähkön kehittämiseen maassa.
Suomi on edistynyt merkittävästi aurinkoteknologiassa. Esimerkiksi Solnet Group on investoinut merkittävästi tutkimukseen ja kehitykseen, mikä on johtanut uusiin energian varastointimahdollisuuksiin ja verkon optimointiin. Nämä edistysaskeleet ovat kriittisiä verkon käytön optimoimiseksi ja energiankulutuksen vakauttamiseksi. Aurinkoprojektien määrä kasvaa koko ajan epävakaista fossiilisten polttoaineiden energiahintojen takia. Suomi lisäsi myös energiariippumattomuuttaan Ukrainan sodan seurauksena. Venäjän naapurina olemme tottuneet löytämään osa-alueita, joita voidaan häiritä kuten energiasektorin toimintaa.
Sekä Suomen hallituksen että sen kansalaisten sitoutuminen hiilineutraaliuteen vuoteen 2035 mennessä on aurinkosähkön menestyksen taustalla. Hallitus toimi nopeasti esittäessään kannustimia uusiutuvan energian edistämiseksi, mukaan lukien verohyödykkeet ja tuet aurinkoasennuksille. Vaikka aurinkoenergia onkin nousussa, potentiaalia on edelleen enemmän, eikä Suomi ole vielä niiden maiden joukossa, jotka käyttävät aurinkoenergiaa eniten, ainakaan toistaiseksi.
Kun Solnet Group aloitti projektiensa toteuttamisen vuonna 2014, aurinkoenergiaa ei ollut vielä käytetty paljon Suomessa eikä se ollut yhtä tunnettua kuin nykyään. Kysyntääkään ei vielä ollut.
Suomen energiankulutus kuitenkin kasvaa koko ajan talouden kasvun sekä kuljetuksen ja valmistuksen sähköistämisen seurauksena. Aurinkosähkö voi parantaa Suomen sähköverkon vakautta tarjoamalla paikallisesti tuotetun energialähteen, mikä voi olla erityisen hyödyllistä äärimmäisissä sääolosuhteissa tai odottamattomissa häiriöissä.
Yksi mielenkiintoisista näkökulmista Suomen aurinkobuumin yhteydessä on ollut kiire maan hankintaan. Kehittäjät kilpailevat sopivien asennuspaikkojen turvaamisesta, usein neuvotellen maanomistajien kanssa tilan varaamiseksi. Tämä kilpailullinen tilanne kuvastaa kasvavaa kiinnostusta aurinkohankkeita kohtaan maassamme. Suomessa on runsaasti tyhjillään olevaa maata, mutta merkittävä osa siitä on metsäistä, mikä herättää huolta siitä, että alueiden raivaaminen voisi vähentää kansakunnan hiilivarastoja. Silti lukuisia aurinkohankkeita voitaisiin sijoittaa kiinteistötonteille, katoille tai jopa entisille turvealueille, jotka aiemmin hyödynnettiin energiantuotannossa.
Kasvavan puhtaan energian ratkaisujen kysynnän keskellä uusia toimijoita on tullut Suomen aurinkomarkkinoille, erityisesti kuluttajaliiketoiminnassa. Monet uudet tulokkaat tavoittelevat nopeita sijoitetun pääoman tuottoja ja toivovat hyötyvänsä aurinkobuumista. Kuten Solnet on havainnut, tämä ei kuitenkaan välttämättä ole kaikkein toteuttamiskelpoisin strategia. Pitkäaikaisten kumppanuuksien luominen on mielestämme merkityksellisempää liiketoiminnan pitkäikäisyyden kannalta.
Vaikka into aurinkosähköä kohtaan Suomessa on kiistatonta, epäilyksiä herättää nopean, voittoa tavoittelevan kehityksen elinkelpoisuus. Aurinkosähköala vaatii merkittäviä investointeja, ja nopeiden tuottojen odottaminen saattaa olla ristiriidassa alan todellisuuden kanssa. Solnet on havainnutkin tapauksia, joissa varhainen epäonnistuminen on koittanut niille, jotka lähtivät markkinoille pelkästään pikaiset voitot mielessä.
Markkina on kokenut merkittävää kasvua viimeisen vuoden aikana, keskittyen pääasiassa paikan päällä asennettaviin aurinkovoimaloihin - katoille asennettaviin ja maahan sijoitettuihin voimaloihin. Aurinkosähkön tulevaisuus ei kuitenkaan ole täysin pilvetön. Vaikka kysyntä kasvaa, sähkönhinnat ovat vaihdelleet, vaikuttaen aurinkohankkeiden taloudelliseen toteutettavuuteen. Projektien rahoituksen kustannukset ovat nousseet korkeampien korkojen vuoksi, mikä voi nakertaa sijoitetun pääoman tuottoa, etenkin jos projektit rahoitetaan lainalla. Sähkömarkkinat Suomessa ovat edelleen myös epävakaat, mikä vaikeuttaa pitkän aikavälin ennustamista ja suunnittelua.
Vaikka Suomi on edistynyt kiitettävästi aurinkosähkön kehittämisessä, hallitus on äskettäin päättänyt lopettaa aurinkovoimahankkeiden tukemisen. Tuki kohdennetaan sen sijaan vetyhankkeisiin. Hallituksen olisi tämän sijaan harkittava aurinkoasennusten rahoituksen laajentamista ja tehtävä niistä helpommin saatavia laajemmalle joukolle yrityksiä. Teollisuuden tukeminen on edelleen olennaista mahdollistaen vihreää siirtymää. Tukina voisi jatkossa olla verohyvityksiä, avustuksia ja syöttötariffeja.
Aurinkosähköprojektien lupaprosessien yksinkertaistaminen ja nopeuttaminen vähentäisi hallinnollista taakkaa ja nopeuttaisi aikatauluja. Reilujen ja houkuttelevien nettomittauskäytäntöjen käyttöönotto kannustaisi aurinkosähkön suurempaan käyttöön mahdollistamalla käyttäjien myydä ylijäämäsähköä kilpailukykyisillä hinnoilla takaisin verkkoon. Hallitus on myös harkinnut sähkön hintakaton asettamista, mutta jos se on liian alhainen, se poistaa kannustimen myydä sähköä verkkoon, mikä on vakauttanut markkinoita.
Suomen tulisi tehdä yhteistyötä Euroopan unionin päättäjien kanssa uusiutuvan energian tavoitteiden harmonisoimiseksi, varmistaen yhtenäisen lähestymistavan puhtaaseen energiaan kaikissa EU:n jäsenvaltioissa. Tämä voisi helpottaa rajat ylittävää energian kauppaa ja vahvistaa Euroopan aurinkoenergiastrategiaa. Pitkän aikavälin suunnittelun lisäksi Suomen hallituksen tulisi harkita lyhyemmän aikavälin tavoitteita aurinkosähkön käyttöönoton tukemiseksi.
Haasteiden keskellä Suomen aurinkosähköllä on kuitenkin lupaavia näkymiä. Aurinkoenergiaprojektit tarjoavat houkuttelevan sijoitetun pääoman tuoton ja tuovat asiakkaille kauan odotettua vakautta energiakustannuksiin. Solnet on äskettäin aloittanut Etelä-Suomen suurimman aurinkopuiston suunnittelun yhdessä suomalaisen sijoitusyhtiö H.G. Paloheimon kanssa, jonka tuotantokapasiteetti on 140 MWp.
Kohteen sijoitusarvo on noin 100 miljoonaa euroa, ja hanke toteutetaan kumppanimallin avulla. Aloite sisältää aurinkopuistojen valmistelun rakennusvaiheeseen, minkä jälkeen Solnet hoitaa rakentamisen. Tämä lähestymistapa varmistaa rahoituksen aurinkopuistolle ja turvaa tulevat sähkönostajat tuotettavalle energialle. Osapuolet ovat myös sopineet vaihtoehdosta uuden teknologian sisällyttämiseksi sähköverkon tasapainottamiseksi. Lisää energianostajia ja sijoittajia harkitaan tulevia projekteja varten.
Kaj Kangasmäki
Toimitusjohtaja, Solnet Group